AI-agentit eivät enää herätä kysymystä kannattaako niitä hyödyntää, vaan missä niitä kannattaa hyödyntää ensimmäisenä. Innofactorin teettämä kysely osoittaa, että suomalaisyritykset näkevät suurinta potentiaalia erityisesti laadun, hinnoittelun ja asiakaspalvelun kehittämisessä. Seuraava kilpailuetu ei kuitenkaan synny teknologiasta, vaan siitä, kuinka hyvin organisaatio pystyy ottamaan sen käyttöön turvallisesti ja hallitusti.
Tekoälystä – ja varsinkin AI-agenteista – puhuttaessa terminologia on monille yhä hieman hämärän peitossa. Sanan varsinaisessa merkityksessä agenteilla tarkoitetaan tekoälyratkaisuja, jotka pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä ja suorittamaan monivaiheisia työnkulkuja esimerkiksi tietojärjestelmien välillä. Kyse ei siis ole vain chatbotista tai yksittäisestä AI-toiminnosta, vaan teknologiasta, joka voi suorittaa tehtäviä, hakea tietoa, käynnistää prosesseja ja toimia määriteltyjen tavoitteiden puitteissa.
Ehkä näkyvimmin uutiskynnyksen ylittänyttä agenttiteknologiaa edustavat tällä hetkellä AI-avusteiset sovelluskehitystyökalut, kuten Claude Code, Claude Artifacts, GitHub Copilot ja OpenAI Codex. Ne madaltavat sovelluskehityksen kynnystä merkittävästi: myös ilman syvää koodausosaamista käyttäjä voi kuvata tarpeensa luonnollisella kielellä ja rakentaa sen pohjalta toimivia prototyyppejä, käyttöliittymiä tai sisäisiä työkaluja. Kyse ei ole ohjelmistokehittäjien korvaamisesta, vaan siitä, että ideasta voidaan siirtyä kokeiluun ja toteutukseen huomattavasti aiempaa nopeammin.
Kyselyn tuloksissa korostuu ennen kaikkea käytännönläheisyys; AI-agentit ovat siirtyneet teoreettisista teknologiakeskusteluista organisaatioiden arkeen. Ne ovat viimeisin AI-mullistus pitkässä mullistusten sarjassa, mutta tällä kertaa kyse on harppauksesta, joka tuo korkealentoisemmatkin AI-visiot lähemmäs todellisuutta.
Pinnan alla kytee kuitenkin kaksi kriittistä kysymystä:
Kun nämä kysymykset yhdistetään ohjelmistomarkkinan murrokseen, keskustelu ei enää koske vain yksittäisiä AI-kokeiluja. Se koskee sitä, millaisiksi yritysten digitaaliset toimintamallit seuraavaksi rakentuvat ja mikä rooli perinteisillä SaaS-ratkaisuilla siinä on.
Agenttiteknologia ei ole hyllytavaraa, jonka voi vain ostaa ja ottaa suoraan tuotantokäyttöön. Agenttien arvo syntyy, kun teknologiaa sovelletaan organisaation omiin prosesseihin.
Haasteena on tunnistaa arvokkaimmat käyttötapaukset, joissa tekoälyt tuottavat välitöntä ja mitattavaa hyötyä.
Kun 72 suomalaiselta yritykseltä kysyttiin, millaisia agentteja ne olisivat kiinnostuneita kokeilemaan, vastaukset jakautuivat usealle liiketoiminnan alueelle. Yksittäinen voittaja ei noussut ylivoimaiseksi, mikä on kiinnostavaa jo itsessään: agenttien potentiaali ei rajoitu yhteen toimintoon, vaan leviää useisiin arjen työnkulkuihin.
19 prosenttia kiinnostaa laatuagentti, joka auttaa ohjeiden noudattamisessa, auditoinneissa ja koulutuksessa yrityksen omaa laatudataa hyödyntämällä.
17 prosenttia kiinnostaa hinnoitteluagentti, joka hakee tiedot yrityksen omista järjestelmistä, ehdottaa myyntihintaa koneoppimisen avulla ja auttaa myyjää valitsemaan parhaan katteen.
17 prosenttia kiinnostaa asiakaspalveluagentti, joka nopeuttaa vastaamista, hyödyntää yrityksen omia dokumentteja ja tukee laadukkaampien vastausten laatimista.
8 prosenttia kiinnostaa tuotannonsuunnitteluagentti, joka tukee tuotannon suunnittelua ja optimointia.
AI-agenttien suurin arvo ei synny siellä, missä teknologia on näyttävintä, vaan siellä, missä ihmiset käyttävät aikaa tiedon etsimiseen, rutiininomaisiin päätöksiin ja toistuviin työvaiheisiin. Yritykset, jotka löytävät oikeat käyttötapaukset nyt, saavat valtavan etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Rajana on vain mielikuvitus, mutta parhaiden ideoiden tunnistaminen ja niiden vieminen käytäntöön vaatii jämäkkää otetta.
Käyttötapaukset ovat vasta puolet yhtälöstä. Toinen ratkaiseva kysymys on valmius: tukeeko nykyinen data- ja järjestelmäarkkitehtuuri agenttien turvallista hyödyntämistä? Tulos on rohkaiseva: 57 prosenttia suomalaispäättäjistä uskoo infrastruktuurinsa olevan valmis agenttien laajamittaiseen käyttöön.
Jos yli puolet yrityksistä on jo valmiita, Suomi Oy Ab:n kaivattu tehokkuusloikka voi olla lähempänä kuin moni arvioi. Luku ei silti kerro koko totuutta. Jos kuulutte tähän 57 prosenttiin, perustuuko valmiutenne dataan, integraatioihin, käyttöoikeuksiin ja tietoturvaan vai pelkkään teknologiaoptimismiin?
Agentit ovat vain niin tarkkoja kuin data, johon niillä on pääsy, ja niin tehokkaita kuin työnkulut, joita niiden on tarkoitus suorittaa. Samalla niiden autonomia kasvattaa tarvetta hallita identiteettejä, käyttöoikeuksia, lokitusta ja tietoturvaa. Ilman näitä agentti ei tuo tehokkuusloikkaa, vaan voi muuttua riskiksi. Se voi toimia liian laajoin oikeuksin, väärän tiedon varassa tai väärässä prosessin vaiheessa.
Siksi ennen pilotteja, ja varsinkin ennen laajamittaista agenttien käyttöä, on hyvä varmistaa seuraavat asiat:
Onnistunut ja turvallinen agenttien hyödyntäminen edellyttää hallittua toimintamallia. Innofactorilla lähestymme sitä kolmen selkeän tason kautta:
Ennustaminen äärimmäisen nopeasti muuttuvassa AI-markkinassa on haastavaa, mutta lienee selvää, että SaaS-palvelujen tilanne muuttuu agenttien myötä rajusti. Tämä ei ole vain meidän arviomme, vaan ilmiö ravistelee ohjelmistojättien pörssikursseja tälläkin hetkellä.
Uskomme kuitenkin, että vaikka muutoksen tuulet heiluttavat myös vakiintuneita enterprise-tason tietojärjestelmiä, tulevat ne säilyttämään paikkansa kokonaisuudessa myös agenttien aikakaudella.
Vaikka jokainen yritys voisi teoriassa rakentaa agenttien avulla omat, jatkuvasti kehittyvät toiminnanohjausjärjestelmänsä ja automaationsa, käytännön haasteet tulevat nopeasti vastaan. Kapasiteettirajoitteet, agenttien käytöstä syntyvät kustannukset ja arkkitehtuurin muuttuminen agentteja kuhisevaksi mustaksi laatikoksi aiheuttavat helposti enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.
Väistämätöntä kuitenkin on, että SaaS-sovelluksia kehittävien yritysten on oltava muuntautumiskykyisiä, jota ne säilyttävät kilpailukykynsä tulevaisuudessa.
Laajamittainen agenttien hyödyntäminen vaatii toimintamallin, jossa liiketoiminnan tavoitteet, käyttötapaukset, arkkitehtuuri, tietoturva ja jatkuva hallinta kytkeytyvät toisiinsa alusta asti.
Innofactor on viimeisen vuoden ajan kehittänyt toimintamallin, jonka avulla yritykset voivat johtaa liiketoimintansa onnistuneesti AI-agenttien aikakaudelle ja löytää kilpailuetunsa nopeasti muuttuvassa markkinassa.
Onnistunut agentti-implementaatio ei synny irrallisista projekteista, vaan perustuu tarvelähtöisiin kehityshankkeisiin, yhteiseen arkkitehtuuriin ja mitattavaan liiketoimintahyötyyn. Kun ratkaisut rakennetaan hallitusti, agenteista muodostuu osa organisaation pysyvää digitaalista kyvykkyyttä.
Innofactor auttaa yrityksiä etenemään käyttötapausten ideoinnista aina valmiiden ratkaisujen skaalaukseen asti tavalla, jossa kilpailuetu ja tietoturva kulkevat käsi kädessä.
Suosittu "100 ideaa neljässä tunnissa" -työpajamme on suunniteltu juuri tähän: tunnistamaan strategisesti merkittävimmät alueet ja matalan kynnyksen käyttötapaukset, joissa AI-agentit tuovat mitattavaa arvoa välittömästi.
Oletko epävarma kokonaisarkkitehtuurinne soveltumisesta laajamittaiseen AI-agenttien hyödyntämiseen? Tutustu ”Kokonaisarkkitehtuuri kuntoon – perusta onnistuville AI-ratkaisuille” -työpajaamme.