<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1525762147722832&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

DigiStaran matkassa #Osa3 – Kaikki mokaavat joskus

Innofactorin DigiStar-ohjelma toteutui vuonna 2021 jo kolmatta kertaa. Ohjelmaan valitaan vastavalmistuneita, alanvaihtajia ja opintojen loppusuoralla olevia moderneista teknologioista innostuneita henkilöitä. Tänä vuonna ohjelmassa aloitti yhteensä 14 DigiStaraa, jotka työskentelevät eri rooleissa ympäri Innofactorin Suomen toimipisteitä. Tässä blogisarjassa Tampereen toimipisteessä työskentelevä Miika Mikkonen kertoo rehellisiä kuulumisia matkan varrelta.

 

Syksy toi mukanaan muutoksia

Kun viimeisin Digistar-blogi julkaistiin, oltiin juuri lopettelemassa kesäkautta ja kollegat olivat palaamassa töihin eikä tiedetty vielä, mitä syksy tuo tullessaan. Muutama kuukausi on nyt vierähtänyt ja voin sanoa, että en olisi silloin osannut arvata, kuinka paljon erilaista tekemistä tulee tehtyä ja että Innofactorilla olisi organisaatiomuutos tapahtunut. Onneksemme muutoksista huolimatta jokapäiväinen työnteko on sujunut tosi sulavasti eikä mitään kauhuskenaarioita ole tapahtunut. Joskus organisaatiomuutoksesta puhuttaessa saatetaan nimittäin maalata piruja seinille. Muutos ei ole kuitenkaan vaikuttanut ainakaan itselläni jokapäiväiseen työntekoon mitenkään ja plussana on se, että nyt niin asiakkaat kuin me kaikki muutkin voimme hahmottaa hieman selkeämmin Innofactorin tarjoomaa sekä miltä osa-alueilta meillä on osaamista.

Projektien suunnalta taas on tullut onnistumisia ja pettymyksiä. Tärkeimpänä kuitenkin se, että syksyn mittaan olen oppinut ja orientoitunut siihen, että konsulttivetoisessa maailmassa kun ollaan, kehitystyö ei ole välttämättä se, mitä tulet koko ajan tekemään, vaikka silläkin on toki osansa. Syksyn aikana olen siis päässyt vahvemmin mukaan asiakaspuoleen, määrittelemään asiakastarpeita sekä ollut mukana sopimassa projektien läpiviennistä. On tuntunut jopa siltä, että olen päässyt kantamaan vastuuta projektien onnistumisesta. Plussana ollut vielä se, että projektit ovat olleet pääasiassa itselle mielenkiintoisten teknologioiden parissa kuten Microsoft Azuren, Power Platformin ja Teamsin kanssa.

 

Uusia aluevaltauksia ja vähän vanhaakin

Kehittämisen ja suunnittelun lisääntymisen sivussa olen päässyt myös kastelemaan varpaita jo toisenlaisissa työtehtävissä. Tämä harhahyppy koostui pääasiassa koulutusmateriaalien tekemisestä. Siihen kuului käsikirjoitusten tekemistä, videoiden kuvaamista/äänittämistä sekä oheismateriaalin tuottamista. Kyseinen projekti oli siitä mielenkiintoinen, että harvemmin vastaavanlaista työtä tulee tehtyä jokapäiväisessä työssä. Kun näin poikkeaa omista työtehtävistään ja tehdään lyhyessä ajassa deep-dive johonkin tuntemattomaan, antaa se aina uuden oppimismahdollisuuden sekä tuo erilaista näkökulmaa omaan työhön.

Esimerkkinä edellisestä on ymmärrys siitä, kuinka tärkeää on, että tuote, jota kehitetään ei ole pelkästään toimiva ja turvallinen, vaan sen pitäisi olla myös kätevä ja helppokäyttöinen. Etenkin silloin, jos loppukäyttäjän tekninen osaaminen ei ole suurta. Muuten saattaa syntyä haasteita esimerkiksi loppukäyttäjäkoulutuksessa ja saattaa käydä niin, että loppujen lopuksi tuotetta ei haluta käyttää ja sen merkittävyys/vaikuttavuus laskee. Onneksi Microsoftilla on selkeitä ohjeita siihen, kuinka suunnitella tuotteiden/applikaatioiden käyttöliittymää FluentUI Design Systemillä eli Microsoftin suunnittelujärjestelmällä. Helpottaa melkoisesti UI/UX puolen suunnittelua, vaikka toki on siinäkin ollut oma opettelemisensa.

Tällaisia oppimiskokemuksia olen oppinut vaalimaan, vaikka siinä hetkessä ei välttämättä tunnu siltä, että olisi helppoa ja kivaa – ei sen pidäkään olla. Jos kaikki olisi aina helppoa ja kivaa niin tylsiähän nämä työpäivät olisivat.

Syksyn aikana on siis tullut käytyä katselemassa viestinnän puoltakin, mutta on tullut tehtyä myös ihan sitä ydinosaamista. Muun muassa TeamsMaten kehittäminen ja toiminnallisuuksien lisääminen on edelleen ollut yksi iso osa sitä. Hauskasti myös oma ajatustoiminta on hiljalleen hivuttautunut siihen, että aina kun saa tietää jostain uudesta Microsoftin rajapinnasta tai lisätystä toiminnallisuudesta syntyy ajatusketju siitä, miten näitä voisi alkaa hyödyntämään omassa työssä. Sen verran paljon olen tehnyt töitä TeamsMaten kanssa, niin tulee totta kai se tulee aina ensimmäisenä mieleen. Etenkin näin syksyn alla, kun Microsoftin Ignite-tapahtumassa julkaistaan ja kerrotaan monista uusista tuotteista, toiminnallisuuksista ja projekteista, niin opiskeltavaa kyllä löytyy.

 

Epäonnistumisista opetuksia

Koska kiinnostavaa opiskeltavaa tuntuu olevan paljon, saattaa välillä käydä niin, että nappaa hieman liian suuren palan. Ensimmäinen pettymys sattui nimittäin käymään myös syksyn aikana, kun otettiin vastaan uusi projekti ja loppujen lopuksi tiedot ja taidot eivät riittäneetkään projektin toteuttamiseen. Ei tullut edes ajateltu asiaa niin että ”ei me voida tehdä tätä, sillä ei tiedetä tarpeeksi tai osata tarpeeksi hyvin”. Noh, kävi niin että, ei pystytty ja tämä oli loppujen lopuksi aika suuri pettymys. Sillä tähän asti oli, vaikkakin (välillä niukasti) opiskelemalla ja harjoittelemalla pystynyt ratkaisemaan ne haasteet, jotka oli ottanut vastaan. Ensimmäinen pettymys on kuulemani mukaan monesti se pahin, mutta hei, kaikki mokaavat joskus ja loppujen lopuksi sille ei voi mitään.

Kuitenkin epäonnistumisista täytyy oppia, ja jatkossa tiedetään paremmin mihin pystytään ja mihin ei (aika tärkeä asia näin konsultointivetoisessa työssä). Onnekseni oma tiimi ja mentorit ovat olleet hyviä tukipilareita, ja meininki ei laannu, vaikka aina ei onnistuisikaan. Syksyn aikana olen oppinut kyllä taas roimasti uutta ja ehkä saanut parempaa kuvaa varsinaisesta liiketoiminta ja asiakaspuolesta enemmän. Kun taas kesällä oppimista tapahtui enemmän varsinaisen koodaamisen ja kehittämisen saralla. Hyvä vaan, että opiskelun ja osaamisen kehittämisen tietynlainen jaksottaminen on onnistunut eikä ole tullut ns. ”kaikki kerralla pöydälle” mentaliteetilla. Niin on päässyt hallitsemaan asiat, joissa painopiste on sillä hetkellä.

Syksyllä on loppujen lopuksi ollut myös aikaa käyttää hieman opiskelullekin ja kävin tuossa muiden töiden lomassa suorittamassa toisen sertifikaatin: Security, Compliance, and Identity Fundamentals. Tietoturvan rooli kasvaa koko ajan enemmän ja enemmän kyberympäristöjen hallinnassa. Ja koska kyberturvallisuuteen panostetaan Innofactorillakin nyt entistä enemmän, oli hyvä ottaa opiskeluista taskuun uutta tietoa ja perehtyä hieman siihen, miten voidaan parhaiten auttaa ja tukea asiakkaitamme tällä osa-alueella. Näiden opiskelujen pohjalta suunnataan sitten seuraaviin Assosiate-tason sertifikaatteihin, jotka tuovat syvempää osaamista Azuren, Power Platformin ja M365-ympäristön kehittämisestä. Mutta näistä lisää seuraavalla kerralla.

 

Lue myös Miikan ensimmäinen (kesäkuun 2021 alussa julkaistu) kirjoitus: DigiStaran matkassa #Osa1 – Tuntui heti, että olen osa tiimiä

Sekä toinen (elokuun 2021 lopussa julkaistu) osa: DigiStaran matkassa #Osa2 – Kukaan ei ole seppä syntyessään

 

KURKKAA AVOIMET TYÖPAIKKAMME!

Aiheet: Employee Stories, Recommended

12.11.2021