Jarno aloitti Innofactorin kyberturvallisuusliiketoiminnan johtajana elokuussa 2021. Hän vastaa Innofactorin pohjoismaisen kyberturvallisuustarjooman ja -tiimin kehittämisestä. Lisäksi Jarno toimii muun muassa Aalto-yliopiston työelämäprofessorina. Jarno on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja majuri evp. ja on työskennellyt turvallisuusasioiden parissa 25 vuotta julkishallinnossa, yrityselämässä ja akateemisessa maailmassa. Hän on Suomen tunnetuimpia turvallisuusasiantuntijoita ja Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen.
Mutta millainen mies on titteleiden takana? Tässä lyhyessä haastattelussa pääset tutustumaan Jarnoon pintaa syvemmältä.
Olen työskennellyt turvallisuuden parissa aina. Aikanaan lähdin kadettikouluun, mikä on osoitus siitä, että turvallisuusasiat kiinnostavat. Sen jälkeen olen toiminut turvallisuuden parissa liike-elämän ja akateemisen maailman tehtävissä.
Kyberturvallisuuden teema alkoi nousta Suomessa reilu 10 vuotta sitten, kun teknologian ja digitalisaation kehitys tulivat turvallisuusasioissa esille. Kybermaailma niin sanotusti vei minut mukanaan. Kybermaailmaa ei kuitenkaan tulisi ajatella erillisenä muusta maailmasta vaan trendi on se, että kyberturvallisuus tulee sulautumaan ihan kaikkeen muuhun turvallisuuteen.
Minusta on kiehtovaa, että kybermaailma kehittyy koko ajan, minkä vuoksi joudun päivittämään tietojani ja haastamaan ajatteluani jatkuvasti. Tällä alalla on pakko oppia, innovoida ja ajatella asioista uudella tavalla. Kybermaailmassa on paljon asioita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja.
Ajatukseni pysyvät raikkaina myös verkostoni kautta. Minulla on laaja verkosto asiantuntijoita Suomessa ja maailmalla, ja sparrailen heidän kanssaan aktiivisesti näitä asioita. Verkostoni saa myös haastamaan omaa ajatteluani, mikä on hyvä asia.
Ajanhallinta on tässä avainasemassa. Olen hyvin tarkka kalenteristani ja ajan käytöstäni. Kun teen jotain, keskityn kyseiseen asiaan täysillä. Tulevat tehtävät kalenteroin, jotta tiedän, että ne tulee tehtyä. Lisäksi oleellista on, että kirjaan kalenteriini myös kaikki vapaa-ajan menoni aamuliikunnasta lähtien.
Väitöskirjan tekeminen – silloin välillä epäilin itseäni. Mutta opin, että tekemällä töitä paljon ja sisukkaasti sekä uskomalla itseeni asiat menevät eteenpäin. Tämä pätee myös moneen muuhun asiaan.
Ylläpidän kuntoani harrastamalla triathlonia. Lisäksi luen paljon. Kirjavinkkinä voisin mainita elokuussa ilmestyneen Oskari Saaren kirjoittaman kirjan Aki Hintsasta. Tänään olen elossa: Kuolevan miehen päiväkirja -teoksen tärkein opetus ja muistutus oli mielestäni se, että ei voi ajatella elävänsä ”sitten kun” -elämää. Elämä on tässä ja nyt.