ERP-uudistuksen suurin riski ei välttämättä ole teknologia, vaan aika
Visma L7:n elinkaari päättyy vuoden 2028 lopussa. Monessa yrityksessä se voi tuntua vielä kaukaiselta asialta. ERP-uudistuksessa kaksi vuotta voi kuitenkin kulua yllättävän nopeasti, kun mukaan lasketaan järjestelmän valinta, liiketoimintaprosessien määrittely, käyttöönotto ja henkilöstön koulutus. Kuinka paljon yritykselläsi on oikeasti aikaa tehdä uudistus kunnolla? Marraskuussa 2026 vuoden 2028 loppuun on vielä hieman yli kaksi vuotta. Se on riittävä aika monelle ERP-uudistukselle, mutta ei välttämättä niin paljon kuin ensisilmäyksellä näyttää.
Visma L7:n aktiivinen tuotekehitys on päättynyt, ja järjestelmän ylläpidon on ilmoitettu jatkuvan rajoitetusti vuoden 2028 loppuun. Tämä ei tarkoita, että järjestelmä lakkaisi automaattisesti toimimasta vuoden 2029 alussa. Sen sijaan yritysten on arvioitava, kuinka pitkään liiketoimintakriittisen järjestelmän käyttöä voidaan turvallisesti jatkaa ilman valmistajan normaalia ylläpitoa ja tukea.
Olemme aiemmin käsitelleet L7:n elinkaaren päättymistä ja uuden ERP-ratkaisun tarjoamia mahdollisuuksia. Tällä kertaa tarkastelemme asiaa toisesta näkökulmasta: mitä ERP-uudistuksen aikataulu käytännössä tarkoittaa yrityksen johdolle?
ERP-uudistus alkaa paljon ennen järjestelmän käyttöönottoa
Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto voi kestää esimerkiksi 6–12 kuukautta. Monimutkaisissa ympäristöissä aikaa tarvitaan enemmän. Lisäksi merkittävä osa työstä tehdään jo ennen varsinaisen käyttöönottoprojektin alkamista.
Ensin pitää selvittää, mitä nykyisellä järjestelmällä tehdään, mitkä toimintatavat halutaan säilyttää ja mitä uudistuksella tavoitellaan. Sen jälkeen vertaillaan vaihtoehtoja, kilpailutetaan toimittajia ja tehdään investointipäätös.
L7:n korvaaminen ei välttämättä tarkoita, että yrityksen pitäisi vaihtaa myös järjestelmätoimittajaa. Nykyisen toimittajan tarjoama ratkaisu voi olla varteenotettava vaihtoehto, mutta sitäkin kannattaa arvioida samoilla perusteilla kuin muita markkinoilla olevia järjestelmiä.
Olennaista on selvittää, miten hyvin uusi ratkaisu tukee yrityksen nykyisiä ja tulevia tarpeita. Mitkä prosessit voidaan säilyttää, mitä pitää muuttaa ja kuinka paljon työtä siirtyminen edellyttää? Vaikka järjestelmätoimittaja pysyisi samana, käyttöönotto voi silti tarkoittaa merkittävää uudistusta yrityksen toiminnassa.
Ajatellaan esimerkiksi valmistavaa teollisuusyritystä, jossa L7 yhdistää tilausten käsittelyn, hankinnan, tuotannon suunnittelun, varastonhallinnan ja taloushallinnon. Järjestelmän vaihtaminen vaikuttaa lähes kaikkeen tähän toimintaan. Tuotannon on saatava oikeat materiaalit oikeaan aikaan, toimitusten on jatkuttava ja laskutuksen on toimittava myös muutoksen aikana.
Samalla vanhasta järjestelmästä on siirrettävä tarvittavat tiedot, rakennettava yhteydet muihin järjestelmiin ja varmistettava, että henkilöstö osaa käyttää uutta ratkaisua.
ERP-uudistusta ei myöskään tehdä tyhjiössä. Samat ihmiset, joita projektiin tarvitaan, vastaavat päivittäin yrityksen toiminnasta. Jos yritykseltä kuluu kuusi kuukautta nykytilan selvittämiseen, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksentekoon sekä tämän jälkeen vuosi uuden järjestelmän toteuttamiseen, aikaa tarvitaan jo puolitoista vuotta.
Siihen eivät vielä sisälly mahdolliset viivästykset. Jos uudistus käynnistetään esimerkiksi vuoden 2027 puolivälissä, puolentoista vuoden aikataulu ulottuu jo vuoden 2028 loppuun.
Tämä ei tarkoita, että jokainen ERP-uudistus veisi puolitoista vuotta. Se kuitenkin havainnollistaa, miksi suunnittelun aloittamista ei kannata jättää viimeiseen mahdolliseen hetkeen.
Missä vaiheessa yrityksesi on nyt?
Kaikki L7:ää käyttävät yritykset eivät ole samassa tilanteessa. Myös uudistuksen kiireellisyys riippuu yrityksen koosta, prosessien monimutkaisuudesta ja nykyisen järjestelmän käyttötavasta.
Tarkastellaan kolmea esimerkkiä.
Yritys A: Uusi järjestelmä on valittu ja projekti käynnissä.
Yrityksellä on jo käsitys tulevasta ratkaisusta, kustannuksista ja aikataulusta. Suurin huomio kannattaa nyt kiinnittää toteutuksen hallintaan. Onko projektiin varattu riittävästi osaavia ihmisiä? Onko tiedonsiirto suunniteltu? Onko testaukselle ja mahdollisille yllätyksille jätetty aikaa?
Vaikka projekti olisi hyvässä vauhdissa, liian optimistinen aikataulu voi aiheuttaa ongelmia loppuvaiheessa.
Yritys B: Vaihtoehtoja kartoitetaan, mutta päätöstä ei ole tehty.
Yritys on edelleen varsin hyvässä asemassa, jos kartoitus etenee tavoitteellisesti. Nyt kannattaa kuitenkin sopia, milloin järjestelmävalinta tehdään ja milloin käyttöönoton pitäisi tapahtua. Jos päätös siirtyy pitkälle vuoteen 2027, käytettävissä oleva aika alkaa vähentyä nopeasti.
Erityisesti laajoissa ympäristöissä voi olla perusteltua suunnitella käyttöönotto jo vuoden 2028 alkupuolelle, jolloin mahdollisille viivästyksille jää enemmän liikkumavaraa.
Yritys C: Uudistuksen suunnittelua ei ole vielä aloitettu.
Tämäkään yritys ei välttämättä ole myöhässä. Sen pitäisi kuitenkin aloittaa nykytilan ja vaihtoehtojen selvittäminen mahdollisimman pian. Ensimmäinen askel ei ole välttämättä toimittajan kilpailutus, vaan sen ymmärtäminen, mitä uudistaminen omassa yrityksessä tarkoittaa.
Mitä monimutkaisempi nykyinen ympäristö on, sitä tärkeämpää tämä valmistelu on.
Mitä tapahtuu, jos aikataulu venyy?
ERP-uudistuksissa yllätykset eivät ole poikkeuksellisia. Vanhan järjestelmän tiedoissa voi olla puutteita. Jokin integraatio osoittautuu odotettua hankalammaksi. Testauksessa löytyy ongelmia, joiden korjaaminen vie aikaa. Myös henkilöstön koulutus voi vaatia enemmän panostusta kuin alun perin arvioitiin.
Yksittäinen viivästys ei välttämättä ole vakava. Ongelmia syntyy, jos aikataulussa ei ole lainkaan joustovaraa. Silloin yritys joutuu tekemään vaikeita valintoja. Siirretäänkö käyttöönottoa, karsitaanko projektin sisältöä vai yritetäänkö aikataulua kuroa kiinni lisäämällä resursseja?
L7:n tapauksessa aikatauluun liittyy myös toinen näkökulma. Kun useat samaa järjestelmää käyttävät yritykset valmistautuvat uudistukseen samanaikaisesti, kysyntä kokeneille ERP-asiantuntijoille voi kasvaa. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, milloin sopiva toteutuskumppani pystyy aloittamaan projektin.
Kyse ei ole siitä, että kaikki toimittajat olisivat pian varattuja. Mutta mitä myöhemmäksi uudistus siirtyy, sitä vähemmän yrityksellä voi olla vaihtoehtoja toteutuksen ajoittamiseen. Aikataulun suurin riski ei siis ole pelkästään myöhästyminen. Se on myös se, että kiire alkaa ohjata päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan vuosien ajan.
Kolme kysymystä, jotka johtoryhmän kannattaa esittää nyt
ERP-uudistusta ei tarvitse ratkaista yhdessä johtoryhmän kokouksessa. Sen sijaan olisi hyvä varmistaa, että kolmeen kysymykseen löytyy yhteinen näkemys.
1. Tiedämmekö, milloin nykyinen järjestelmämme pitää käytännössä korvata?
Vuoden 2028 loppu on L7:n ilmoitettu elinkaaren päättymisajankohta. Yrityksen oma tavoiteaikataulu voi kuitenkin olla aikaisempi esimerkiksi liiketoiminnan sesonkien tai muiden kehityshankkeiden vuoksi.
2. Onko meillä realistinen aikataulu järjestelmän valintaan ja käyttöönottoon?
Pelkkä tavoitevuosi ei riitä. Aikataulussa pitäisi huomioida myös valmistelu, päätöksenteko, tiedonsiirto, testaus ja henkilöstön koulutus.
3. Mitä tapahtuu, jos uudistus viivästyy?
Onko yrityksellä suunnitelma tilanteeseen, jossa vanhan järjestelmän käyttöä joudutaan jatkamaan suunniteltua pidempään? Entä miten varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus muutoksen aikana?
Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa arvioimaan uudistuksen todellista kiireellisyyttä.
Tärkeintä on säilyttää mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä
ERP-uudistuksen ensimmäinen tärkeä päätös ei välttämättä ole uuden ohjelmiston valinta. Se on päätös varata riittävästi aikaa vaihtoehtojen arviointiin, liiketoiminnan tarpeiden ymmärtämiseen ja hallittuun toteutukseen.
Vuoden 2028 loppu ei tarkoita, että jokaisen L7-asiakkaan pitäisi olla jo nyt keskellä käyttöönottoprojektia. Mutta jos uudistuksen laajuudesta tai aikataulusta ei vielä ole käsitystä, asia kannattaa nostaa johtoryhmän pöydälle.
Jos yrityksessänne käytetään edelleen Visma L7:ää, nyt on hyvä hetki selvittää, kuinka laaja uudistus on edessä ja milloin se kannattaa käynnistää. Innofactor Solutionsin asiantuntijoiden kanssa voitte käydä läpi nykytilannettanne, mahdollisia järjestelmävaihtoehtoja ja uudistuksen realistista aikataulua. Keskustelun tavoitteena on auttaa hahmottamaan, mitä päätöksiä yrityksessänne kannattaa tehdä seuraavaksi.
Kirsi Vainio-Mustonen toimii Innofactor Solutionsilla Business Area Leadina. Hän auttaa organisaatioita kehittämään liiketoimintaansa nykyaikaisten digitaalisten ratkaisujen avulla ja saamaan teknologiainvestoinneistaan kestävää liiketoimintahyötyä.


