Innovatiivinen toimintaympäristö on elinehto yrityksen kilpailukyvylle

Innovatiivisuus on sana, jota hoetaan tällä hetkellä monissa organisaatioissa. Ja niin pitääkin, sillä säilyttääkseen kilpailukykynsä yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä, organisaatioiden pitää kehittyä ja luoda aktiivisesti uutta tekemistä nykyisen toimintansa ympärille. Tuo ”uusi tekeminen” voi olla vaikka uusia toimintatapoja, tuotteita, palveluja, kokeiluja tai pilotointia. Jotta uusia asioita saadaan oikeasti aikaiseksi, vaaditaan organisaatioilta panoksia tehokkaaseen innovatiivisuuden johtamiseen.

Innovatiivisessa toimintaympäristössä vallitsee verkostoitumisen kulttuuri, jossa ihmiset työskentelevät yli yksikkörajojen ja muidenkin kuin oman organisaationsa kanssa. Näin saadaan synnytettyä rikastavaa vuorovaikutusta, ja niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, saadaan aikaan enemmän kuin osiensa summa, sillä jokainen henkilö tuo tekemiseen oman osaamisensa lisäksi kykynsä inspiroitua muiden osaamisesta ja viedä asioita omalta katsantokannaltaan eteenpäin. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, yhteistoiminta ja luottamus ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä innovaatioiden syntymiselle.

Innovatiivisessa ympäristössä epäonnistumisen pitää olla sallittua ja niistä tulisi oppia koko organisaation voimin. Asioista pitää voida keskustella kriittisesti, jotta voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka eivät toimi. Kritiikkiä annettaessa sen tulisi olla kannustavaa ja rakentavaa, aliarvioimatta muiden osaamista. Tällaisen toimintatavan kautta ihmiset uskaltavat kokeilla heille annettujen valtuuksien puitteissa rohkeitakin asioita, kun luotetaan, että töihin voi tulla seuraavanakin päivänä epäonnistumisista huolimatta.

Milloin yritys voi sanoa olevansa innovatiivinen?

Yhä useampi yritys pitää itseään innovatiivisena, mutta TEKESin tutkimuksen (linkki 2015 -vuoden tutkimukseen valitettavasti poistettu) mukaan vain joka neljäs yritys on todella innovatiivinen. Raportin mukaan innovatiivinen organisaatio on viimeisen kahden vuoden aikana tuonut markkinoille uuden tuotteen tai palvelun ja sen henkilöstö kokee työhönsä imua. Työn mielekkyys linkittyy siis tutkimuksen mukaan vahvasti todelliseen innovatiivisuuteen. Näyttäisi siltä, että ¾ suomalaisyrityksistä keskittyy kustannusleikkauksiin ja jo olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen elinkaarien pidentämiseen niiden uudistamisen asemasta. Eikö asioita pitäisi kilpailukyvyn ylläpitämisen sijaan nimenomaan ajatella uudella tavalla??

Mitä innovatiivisuus sitten vaatii ja miten sitä voidaan luoda? Ensinnäkin se edellyttää yhteistyötä yrityksen sisällä sekä verkostoitumista toisten yritysten kanssa. Organisaation sisäistä yhteiskehittämistä pitää tukea voimakkaasti johdosta lähtien, jotta organisaation kaikki voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön. Kaikkea ei tarvitse, eikä voi tai kannata edes osata itse, vaan asioita saa nopeammin eteenpäin hankkimalla sopivat kumppanit ja tekemällä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

TEKESin raportista käy ilmi, että innovatiivisissa yrityksissä työntekijöillä on valtaa vaikuttaa omiin työtehtäviinsä ja he voivat hyödyntää modernin työelämän tarjoamia mahdollisuuksia kuten etätyötä. Tästä johtuen johtajuuskaan ei voi olla enää pelkästään fyysisesti toimistossa tapahtuvaa toimintaa. Johtajien pitää luottaa työntekijöiden itseohjautuvuuteen ja jaettuun johtajuuteen, jossa työntekijöillä ja tiimeillä on omat tavoitteensa ja he voivat itse päättää miten saavuttavat tavoitteensa parhaiten.

Innovoidaanko Innofactorilla?

Innovatiivinen yritys keskittyykin enemmän työntekijöidensä potentiaalin ja strategisten kykyjen hyödyntämiseen ja vahvistaa niiden avulla yrityksen ydinosaamista. Tämä on meillä Innofactorilla omasta mielestäni ymmärretty hyvin. Antamalla työntekijöille ja tiimeille vapauden soveltaa taitojaan työtehtäviensä tekemiseen, yritys pystyy todennäköisesti rakentamaan aivan uusia ratkaisuja, sen sijaan että työntekijät määrättäisiin tekemään asiat tavalla, jolla ne on aina ennenkin tehty. Innovaatioita syntyy, kun tuodaan yhteen eri tavalla ajattelevia työntekijöitä. Ammattilaisten erilainen koulutus- tai kulttuuritausta, kieli, ikä, työhistoria tai muu elämänkokemus tehostavat uusien ideoiden syntymistä.

Yhtenä esimerkkinä innovaatiokulttuurin luomisesta on Innofactorin järjestämä ”Innothon”, yhden päivän sisäinen hackathon, , johon kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus halutessaan osallistua. Idean uuden palvelun innovointiin tiimi sai keksiä itse ja tarjolla oli myös oikeita asiakashaasteita, joita pystyi ratkomaan. Tiimeillä oli palautteen mukaan valtavan hauskaa päivän aikana ja kaikki myös oppivat paljon. Moni osallistuja myös totesi, miten hienoa oli, että tämän tyyppiselle innovoinnille annettiin aikaa. Työntekijät saivat rauhassa keskittyä työstämään ideoitaan ilman normityöpäivän tehtävien tuomia keskeytyksiä.

Rohkaisenkin kaikkia organisaatioita miettimään miten asiat voisi tehdä uudella tavalla. Uuden innovoiminen voisi alkaa esimerkiksi suunnittelusessioilla tai palavereilla ulkona vaikka kävelylenkin muodossa. Osaajille pitää antaa innovointiaikaa ja -mahdollisuuksia heidän päivittäisten tehtäviensä lisäksi. Jos haluat työskennellä ympäristössä, jossa pääset aidosti vaikuttamaan omaan ja tiimisi työtehtäviin sekä tapaan, jolla saavutatte tavoitteenne, hae meille Innofactorille töihin, meillä on jatkuvasti mielenkiintoisia paikkoja auki.