Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa asioita hoidetaan internetin välityksellä enemmän kuin koskaan. Olipa kyseessä sitten virallinen tai epävirallinen asia, on monille itsestäänselvää, että homma hoidetaan verkossa. Asioiden hoitaminen voi tuntua vaivattomalta oman kotitietokoneen äärellä, mutta oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan miten näkörajoitteiset, huonommin tietokonetta käyttävät ikäihmiset tai motorisesti rajoittuneet käyttäjät selviävät näistä muuttuneista tavoista hoitaa asioita?
Aiemmin asiat hoidettiin puhelimella tai siirtymällä paikasta toiseen. Tänä päivänä tieto etsitään Googlesta, keskustelut voidaan käydä Skypellä ja esimerkiksi aikojen varaaminen tehdään sähköisesti. Nykyään jo lääkärin vastaanotollakin voi käydä sähköisesti. Perinteisiä tapoja asioida ei välttämättä enää tarjota lainkaan, vaan ainoa vaihtoehto saattaa olla hoitaa asiat uudella, digitaalisella tavalla.
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihmiset voivat käyttää sähköisiä palveluja heidän mahdollisista rajoitteistaan huolimatta. Mikäli palvelun saavutettavuuteen ei kiinnitetä huomiota, saattavat joidenkin henkilöiden asiointimahdollisuudet heikentyä merkittävästi. Tutustu muutamiin saavutettavuuden haasteista alla olevalta videolta:
”Meidän palvelussa on niin vähän tällaisia käyttäjiä, että ei kai noita asioita tarvitse huomioida. Suurin osa käyttää kyllä ihan hyvin.”
Niinpä niin. Jos saisin euron joka kerta kun kuulen tämän lausahduksen, olisin jo Malediiveilla nauttimassa auringon lämmöstä. Väite tuo mieleen aiemmin vallinneen ajattelutavan käytettävyyteen liittyen – siitä miten sen ajateltiin olevan vain kakun päälle laitettava valinnainen koriste. Käytettävyyden merkitystä on onneksi alettu viimeisen viiden vuoden aikana jo tehokkaasti ymmärtää, mutta nyt samasta ongelmasta tuntuu kärsivän saavutettavuus. Ei vielä ymmärretä sitä, että hyvä saavutettavuus parantaa ihan jokaisen käyttäjän asiakaskokemusta, vaikka heillä ei erityistarpeita olisikaan.
Meillä kaikilla voi olla väliaikaisia saavutettavuushaasteita, esimerkiksi kun käytämme laitteita kirkkaassa auringonvalossa.
Saavutettavuus tuli laajemmin julkiseen tietoisuuteen, kun Euroopan Unioni asetti joulukuussa 2016 voimaan direktiivin julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivin avulla pyritään takaamaan kaikkien kansalaisten mahdollisuus toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Viimeistään nyt on siis erittäin suositeltavaa varmistaa sivustojen ja palvelujen hyvä saavutettavuus.
"Ei ole vaikeaa saada aikaan hyvin saavutettavaa sivustoa – jos asiaan kiinnitetään huomiota alusta lähtien."
Saavutettavuuden parantaminen ei tuo lisäkustannuksia tai työtä, jos tietyt yksinkertaiset asiat sisällytetään projektiin heti sen käynnistyttyä. Jälkeenpäin lisättävät saavutettavuuskorjaukset sen sijaan saattavat tarkoittaa suurta työmäärää ja isoja muutoksia jo olemassa olevalle sivustolle. Saavutettavuuteen liittyviä ohjeistuksia ja standardeja on tehty useita ja hyvän saavutettavuuden varmistamiseen liittyy niin visuaalisia, käyttöliittymällisiä, teknisiä ja sisällöllisiä asioita. Tarvitaan vain tietämys siitä mitä nämä asiat ovat. Palkintona palvelu saisi joukon uusia käyttäjiä.
Tulevissa blogikirjoituksissa kerromme tarkemmin millä tavoin hyvä saavutettavuus parantaa käyttökokemusta, mitkä konkreettiset asiat parantavat saavutettavuutta ja miten Innofactorin palvelumuotoilutiimi voi auttaa. Pysy kuulolla!
Kiitos Heidi Laitinen (User Experience Designer) ja Anna Shchegoleva (Visual Consultant) avusta blogin kirjoituksessa.
