Innofactoria perustettaessa lähes 20 vuotta sitten nimeen haluttiin innovaatiotekijä mukaan. Innovaatiot ovat aina olleet kiinteä osa yrityksen taivalta. Innovaatio on tälläkin hetkellä yksi Innofactorin neljästä arvosta, ja innovaatiokykyä vaalitaan muun muassa kannustamalla osallistumista innovaatiokilpailuihin, hackathoneihin ja nopeisiin kokeiluihin sekä hyödyntämällä ketteryyttä ja kokeilukulttuuria osana Innofactorin omaa toimintaa. Uskomme vahvasti business designin ja palvelumuotoilun yhdistämiseen asiakaskokemusta suunniteltaessa. Muotoiluajattelu osana liiketoimintaa tuottaa innovaatioita, ja innovaatiot taas luovat mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Näin muodostuu itse itsensä ruokkiva kehä.
Suunnittelijoiden kuullaan usein puhuvan Tuplatimantista (the Double Diamond). Tällä viitataan Design Thinkingin (muotoiluajattelun)alun perin British Design Councilin nelivaiheiseen prosessiin, jossa tiedon kartoittamisen jälkeen tunnistamme ja rajaamme suunnittelukysymyksen suuresta määrästä aineistoa, jonka jälkeen etsimme ratkaisun tai ratkaisut ongelmaan, ja lopuksi viimeistelemme ja toimitamme tuotoksen. Tuplatimanttiin sisältyy neljä vaihetta:
Työskentelyn tapa vaihtelee prosessin aikana: ensin kerätään tietoa ja ideoidaan, jonka jälkeen siirrytään työskentelemään analyyttisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kaaviomuodossa Tuplatimantti pelkistää muotoiluprosessia vähän todellisuutta suoraviivaisemmaksi: suunnittelu on tyypillisesti luonteeltaan hyvinkin iteratiivista ja testailevaa.
Kuva 1: Kuvassa on kirjoittajan tulkinta British Design Councilin Tuplatimantista
Muotoiluajattelun tyypillisimpiä piirteitä ovat mielestäni seuraavat:
Muotoiluajattelun avulla synnytämme uusia innovaatioita. Merkittävimpiä muotoiluajattelun etuja ovat mahdollisuus kustannustehokkuuteen ja riskien minimointiin sekä se, että suunniteltavat palvelut tai ratkaisut vastaavat loppukäyttäjän tarpeita. Loppukäyttäjien hylkäämä palvelu on nimittäin turha ja äärimmäisen kallis investointi.
Muotoiluajattelu on luonteeltaan iteratiivista ja kokeilevaa, ja usein hedelmällisintä on suunnittelu yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa. Muotoiluajattelu tuokin uusien innovaatioiden kehittämisen lisäksi runsaasti mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen mutta myös sidosryhmien sitouttamiseen uuden äärellä.
Mikäli muotoiluajattelu kiinnostaa laajemminkin, tässä lukuvinkki: Mikko Koivisto et al. koostavat erinomaisesti muotoiluajattelun keskeisimpiä piirteitä tuoreessa Palvelumuotoilun bisneskirjassaan [1].
Viisas hyödyntää kokeiluja ja testailuja hankintojensa tueksi. Riittävä määrä kokeiluja, POCeja ja kevyitä testailuja idea- ja toteutustasolla hälventävät sekä suunnittelijan mutta erityisesti asiakkaan epävarmuutta ja tuovat yleisesti rauhaa työskentelyyn. Ne auttavat jäsentämään kokonaisuutta ja fokusoitumaan lopputuloksen kannalta siten, että uuden kehittäminen on mahdollisimman vähäriskistä ja erittäin kustannustehokasta.
Kokeilut ja testailut tuottavat aina myös lisää tietoa. Ne ovat mitä mainioimpia mahdollisuuksia oppia lisää! Innovaatiot syntyvät usein jatkumona jostain aiemmasta ratkaisusta, joten fiksu hyödyntää kokeiluja ja testauksia myös innovaation lähteenä.
Ja kun suunnittelussa tullaan siihen pisteeseen, että päästään etenemään toteutukseen asti, kannattaa toteutusvaiheessakin muistaa testata toteutusta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Testaus ennen julkaisua on aina kustannustehokkaampaa kuin korjaaminen jälkeenpäin!
Tule mukaan innoittumaan, innostumaan ja yllättymään kanssamme Innofactorin Inspiraatioiltaan syyskuussa! Tilaisuudessa kuulet muiden yritysten ja organisaatioiden kokemuksia uusien teknologioiden (mm. IoT, tekoäly ja koneoppiminen) hyödyntämisestä eri toimialoilta.
Lähde:
[1] Koivisto,M.; Säynäjäkangas, J. ja Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja. AlmaTalent.