Yritysten menestystä mitataan monilla talouteen liittyvillä tunnusluvuilla, jotka ovat helposti laskettavissa. Liikevaihto, voittomarginaali ja käyttökate ovat tuttuja mittareita yritysmaailmasta. Kasvua haetaan mahdollisesti investointien, yritysostojen ja tuotekehityksen kautta. Yrityksissä on kuitenkin useita voimavaroja, joiden tunnistaminen on haastavampaa, mutta joiden avulla yritys voi menestyä vielä paremmin. Tällaisia voimavaroja ovat muun muassa johtaminen, henkilöstön osaamisen taso ja koulutusmahdollisuudet, kyky innovoida sekä sisäisten prosessien tehokkuus, kuten jatkuva parantaminen. Nämä voimavarat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yritys toimii ja tuottaa palveluita tai valmistaa tuotteita kuluttajille tai muille yrityksille. Moni yritysjohtaja varmasti nimeää osaavan henkilöstön yhdeksi organisaation keskeisistä voimavararoista, mutta sen tuoman hyödyn mittaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Nämä yrityksen vaikeammin mitattavat ja tunnistettavat voimavarat ovat kuitenkin niitä tekijöitä, joita kilpailijoiden on hankalaa matkia tai kopioida. Parhaimmillaan nämä kyvyt ja osaamiset voidaan valjastaa uudeksi palveluksi tai tuotteeksi.
Sisäinen auditointi auttaa kehityskohteiden tunnistamisessa
Auditointi on tuttu termi kaikille laatupäälliköille. Auditointeja tehdään joko sisäisesti tai ulkoisesti. Ulkoisissa auditoinneissa on kyse siitä, että yritys hakee itselleen esimerkiksi ISO 9001 laadunhallintastandardia. Sisäisten auditointien avulla pyritään muun muassa kehittämään toimintaa ja hakemaan faktoja organisaation toiminnasta päätöksenteon tueksi. Sisäinen auditointi voisi olla työkalu edellä mainittujen vaikeammin tunnistettavissa olevien voimavarojen ja liiketoimintastrategiaa tukevien kehityskohteiden löytämiseen. Voisimme käyttää tämän tyyppisistä auditoinneista termiä ”kykyauditointi”.
Kykyauditointi kannattaa kohdistaa esimerkiksi yhteen liiketoiminta-alueeseen kerrallaan, jotta tulosten kautta tulleet havainnot voidaan tunnistaa riittävän tarkasti. Liiketoimintastrategia tarjoaa monia aihealueita kykyauditointia varten. Teemoihin voisi lukeutua esimerkiksi pitkäaikaiset asiakassuhteet, innovaatiot sekä organisaation osaaminen. Kykyauditoinnin tulosten arviointiin kannattaa määrittää jokin skaala, vaikkapa 1=huono, 5=erinomainen. Tämän tyyppisessä auditoinnissa kirjalliset kommentit ovat myös erittäin oleellisia. Tuloksia peilataan liiketoimintastrategiaan.
Kokonaiskuva työntekijöiden osaamisesta
Otetaanpa teoreettisena esimerkkinä vaikka organisaation osaaminen. Liiketoimintastrategiaan on kirjattu, että yritys tarjoaa laadukasta sijoitusneuvontaa yritysasiakkaille. Kykyauditoinnissa haastatellaan asiakasrajapinnassa, markkinoinnissa ja esimiestehtävissä toimivia henkilöitä. Auditoinnin aikana selvitetään työntekijöiden osaaminen, mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitoon, tiedon jakamiseen ja uuden oppimiseen. Auditoinnin jälkeen huomataan, että uusien työntekijöiden mahdollisuus osallistua työpaikalla järjestettäviin koulutuksiin toteutuu liian hitaasti rekrytoinnin jälkeen eivätkä he saa riittävästi tukea toimintaansa. Korjaavana toimenpiteenä päätetään, että jokainen uusi työntekijä osallistuu sijoitusneuvontaan liittyvään sisäiseen koulutukseen viimeistään kahden kuukauden sisällä rekrytoinnista ja että työntekijälle nimetään yksi kokeneempi työntekijä mentoriksi. Nämä korjaavat toimenpiteet ovat omiaan tukemaan liiketoimintastrategian toteutumista laadukkaan sijoitusneuvonnan tarjoamisesta yritysasiakkaille.
Kykyauditoinnin kautta tulevat havainnot voivat olla mitä moninaisimpia, mutta selvää on se, että tämän tyyppinen yrityksen toiminnan tarkastelu tukee liiketoimintastrategiaa ja yrityksen menestymistä mitä parhaiten.
