<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1525762147722832&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Juha Luotio

Ketterä kehittäminen – ohjelmistokehityksen moderni menetelmä

Ketterän kehittämisen nimeen vannoo yhä useampi ohjelmistokehittäjä, koska sen avulla asiakkaalle voidaan tuottaa laadukkaita palveluita perinteisiä menetelmiä nopeammin ja joustavammin.

Mitä ketterä kehittäminen tarkalleen ottaen tarkoittaa ja miten ketteriä menetelmiä voi soveltaa käytännössä? Tässä blogissa käymme läpi ketterän kehityksen tärkeimmät hyödyt ja yleisimmät haasteet sekä annamme asiakkaamme kertoa, kuinka mittava järjestelmäuudistus viedään sujuvasti maaliin ketterän kehittämisen oppien ja osaavan kumppanin avulla.

Mitä on ketterä kehitys ja miten se eroaa perinteisestä ohjelmistokehityksestä?

Ketterä kehitys on systemaattinen ohjelmistokehityksen menetelmä, jonka keskiössä ovat nopeus, joustavuus ja iteratiivisuus.

Menetelmän tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kattavasti ylläpitämällä tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua kehitystiimin ja asiakkaan välillä koko kehityshankkeen elinkaaren ajan. Kun asiakkaan tarpeet huomioidaan alusta pitäen, yhteistyön lopputulos vastaa tämän toiveita paremmin.

Ketterän kehittämisen filosofia eroaa merkittävästi vaiheellista tuotantoprosessia mukailevasta vesiputousmallista, jota pidetään perinteisenä tapana kehittää ohjelmistoja. Vesiputousmalli perustuu merkittävissä määrin ennakoivaan suunnitteluun, josta sitten edetään testaukseen, tuotantoon ja ylläpitoon. Ennakoivan toimintamallin suurin heikkous on kuitenkin se, että alkuperäinen suunnitelma perustuu väistämättäkin vajavaisiin tietoihin. Ohjelmistot ovat nimittäin kokonaisuuksina niin monimutkaisia, että useimmat niihin liittyvät tekniset haasteet paljastavat todellisen luonteensa vasta kehitystyön aikana.

Ketterässä kehittämisessä haaste ratkaistaan siten, että ennakoiva suunnittelu luo kehitystyölle ainoastaan raamit, joiden puitteissa tarkempi määrittely toteutetaan joustavasti prosessin aikana. Suunnittelu ja määrittely ovat siis edelleen tärkeässä asemassa, mutta kaikkea ei yritetä suunnitella etukäteen valmiiksi.

Ketterä ohjelmistokehitys on saavuttanut suurta suosiota melko lyhyessä ajassa, ja sitä käytetään yhä enemmän organisaatioissa ympäri maailmaa. Menetelmä on vuosien varrella jalostunut yleiseksi projektinhallinnan välineeksi, jota voidaan soveltaa ohjelmistokehittämisen kontekstin lisäksi myös muissa yhteyksissä.

Ketterän ohjelmistokehityksen menetelmä perustuu 12 ketterään periaatteeseen, jotka on määritelty Agile Manifestossa eli ketterän ohjelmistokehityksen julistuksessa. Näiden periaatteiden taustalla on neljä arvoa, jotka korostavat

  • yksilöiden ja vuorovaikutuksen merkitystä
  • toimivan ohjelmiston merkitystä
  • jatkuvaa asiakasyhteistyötä
  • muutosten hyväksymistä.

Ohjelmiston teknisten ominaisuuksien lisäksi ketterässä kehittämisessä avainasemassa ovatkin ennen kaikkea ihmiset, kommunikaatio ja yhteistyö.

Innofactorin sovelluskehittäjät kertovat, mitä ketterä kehittäminen tarkoittaa ja kuinka ketterät menetelmät toimivat käytännössä.

Näin ketterä kehittäminen toimii käytännössä

Ketterän kehityksen käytännön toteutus perustuu sprintteihin eli lyhyisiin kehitysjaksoihin, jotka kestävät yleensä yhdestä neljään viikkoa. Jokaisessa sprintissä tiimi pyrkii tuottamaan toimivan ohjelmiston osan, joka on testattu ja valmis julkaistavaksi. Sprinttien tuotokset muodostavat perustan kehitystiimin ja asiakkaan väliselle dialogille, minkä ansiosta asiakkaalla on katkeamaton näkyvyys projektin etenemiseen.

Jatkuvan parantamisen filosofia on keskeinen osa ketterän kehittämisen lähestymistapaa. Jokaisen sprintin jälkeen tiimi käy retrospektiivin, jossa arvioidaan, miten sprintti sujui ja miten prosessia voidaan parantaa seuraavaa sprinttiä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitystiimi arvioi työskentelyprosessiaan aktiivisesti ja etsii uusia tapoja tehdä työtään paremmin ja tehokkaammin.

Asiakkaan ja kehitystiimin välinen avoin ja tiivis vuorovaikutus on edellytys ketterän lähestymistavan onnistumisessa. Asiakkaan edustajat ovat mukana koko kehitysprosessin alusta loppuun, ja heidän palautteensa ja toiveensa otetaan huomioon ohjelmistoa kehitettäessä. Tiiviin vuorovaikutuksen myötä ohjelmiston kehitysprosessi on siis jatkuvasti asiakkaan tarpeiden mukainen ja muokattavissa.

Ketterät menetelmät soveltuvat erinomaisesti modernien liiketoimintahaasteiden ratkaisemiseen, kuten digitalisaatiohankkeisiin ja sovellusten modernisointiin.

Palveluasiantuntija Emilia Klemetti kertoo, kuinka Työllisyysrahaston järjestelmäuudistus toteutettiin ketterän kehityksen menetelmin. Asiakastarinassa voit tutustua Työllisyysrahaston ja Innofactorin yhteistyöhön tarkemmin.

Ketterän kehityksen tärkeimmät hyödyt

Ketterän kehityksen hyödyt voidaan tiivistää neljään kohtaan, jotka heijastelevat ketterän ohjelmistokehityksen tärkeimpiä arvoja:

  1. Parempi ymmärrys asiakkaan tarpeista: Koska kehittäjätiimi käy aktiivista vuoropuhelua asiakkaan kanssa, se kykenee ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin ja siten tuottamaan parempia tuotteita. Lisäksi asiakkaalla on parempi näkyvyys hankkeen edistymiseen.
  2. Jatkuva parantaminen: Ketterät menetelmät kannustavat jatkuvaan parantamiseen, mikä puolestaan auttaa kehittäjätiimiä oppimaan ja kasvamaan jokaisen projektin myötä. Näin ollen kehitystiimi voi tulevissa projekteissa hyödyntää oppimaansa ja saavuttaa parempia tuloksia.
  3. Nopeus: Ketterät menetelmät on suunniteltu nopeaan kehittämiseen ja julkaisuun, joten menetelmää soveltavat kehitystiimit voivat toimittaa ohjelmistotuotteita aiempaa nopeammin.
  4. Joustavuus ja mukautuvuus: Ketterät menetelmät mahdollistavat sen, että tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa joustavasti kehitysprosessin aikana ilmenevien tarpeiden ja haasteiden perusteella.

Asiakkaalle tuotetun arvon lisäksi ketterät menetelmät parantavat usein myös palvelua toimittavan organisaation omaa työskentelykulttuuria ja työympäristöä. Ketterän kehityksen oppien mukaisesti tiimi on aina vastuussa omasta työstään ja omista päätöksistään, mikä tyypillisesti lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista työyhteisöön. Ketterän kehityksen edelläkävijänä olemme huomanneet, että ketterä tiimimallimme esimerkiksi parantaa tekemisen läpinäkyvyyttä.



"Ketterässä kehittämisessä avainasemassa ovat ennen kaikkea ihmiset, kommunikaatio ja yhteistyö."



Ketterän kehityksen yleisimmät haasteet

Kiistattomista hyödyistään huolimatta ketterä toimintamalli ei suinkaan ole hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ohjelmistokehittämisen haasteet automaattisesti.

Ketterän kehittämisen oppien mukainen työskentelytapa edellyttää kokonaisvaltaista muutosta niin ajattelutavassa, prosesseissa kuin rakenteissakin. Ketterä kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista. Siksi moni perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin tottunut organisaatio tai tiimi saattaa kokea ketterän toimintamallin jalkauttamisen haastavana.

Toinen ketterään kehitykseen liittyvä haaste on menetelmän soveltaminen suuriin projekteihin. Suuret projektit on usein jaettu pienempiin osiin omille tiimeilleen, jolloin kokonaisuuden hallinnointi kommunikaatio- ja koordinointiongelmineen voi osoittautua vaikeaksi ja siten hidastaa hankkeen valmistumista.

Kolmas haaste on ketterän kehityksen soveltaminen monimutkaisiin ja tiukasti säädeltyihin toimialoihin, kuten terveydenhuoltoon tai rahoitusalalle. Näillä toimialoilla on usein tiukat vaatimukset ja säännöt, joiden mukaisesti ohjelmistoa on kehitettävä. Kun muutokset ovat hitaita ja riskit suuria, ketterä kehittäminen ei välttämättä ole paras mahdollinen tapa toteuttaa kehityshankkeita.



Miten päästä alkuun liiketoiminnan modernisoinnissa tai uusien digitaalisten palveluiden luomisessa ketterin menetelmin? Innofactor on jo vuosien ajan kehittänyt Scrumiin ja ketteriin tiimeihin perustuvaa toimintatapaa yhdessä useita eri aloja edustavien asiakkaiden kanssa. Tutustu ketterän ohjelmistokehityksen osaamiseemme tarkemmin verkkosivuillamme!

 

LUE LISÄÄ: KETTERÄ OHJELMISTOKEHITYS



Juha Luotio

Juha Luotio on Innofactorin Agile Coach eli ketterään kehitykseen erikoistunut asiantuntija. Hän on 15 vuoden varrella kerännyt kovan luokan osaamisen organisaatioiden prosessien kehittämisestä ja innostaa tällä hetkellä kehitystiimejä ja asiakkaita työskentelemään tehokkaasti ketterien periaatteiden mukaisesti. Juha inspiroituu, kun hän pystyy tuomaan tiimeille uutta intoa ja näkemystä ja tätä kautta saa nostettua tiimien toimintamallit uudelle tasolle.